maanantai 26. syyskuuta 2011

Nyt harmittaa!

Vanha ihana 60-luvulta peräisin oleva ompelukoneeni hajosi pari viikkoa sitten, ja viikonloppuna sanoi varakonekin sopimuksen irti! Eli nyt on Wohveliwrapsilla pieni pakollinen tauko ompeluissa, kunnes saan joko omat koneeni kuntoon tai lainakoneen jostain... Ehkä nyt olisi hyvä aika syyssiivoukselle, muuten kun sille ei ole koskaan aikaa.

Jotain mukavaakin sentään: sain ison kasan ihania kuvia parin Ring Tain uusilta omistajilta!




torstai 22. syyskuuta 2011

Laatua vaiko eikö?

Viime aikoina on kantoliinailijoiden keskuudessa eräällä nettifoorumilla ollut tapetilla tunnetun liinavalmistajan laatu, tai lähinnä luokaton laaduttomuus joidenkin tuotteiden kohdalla. Suurinta mielipahaa on aiheuttanut surkea asiakaspalvelu ja täydellinen haluttomuus myöntää virheiden ja vikojen olemassaoloa, puhumattakaan niiden korvauksesta.
Itse tein pienimuotoisen laatututkimuksen ennen kuin perustin tämän blogin ja aloin tehdä laajemmassa mittakaavassa tilauksesta kantovälineitä. Olen "urani" eli viimeisen vuoden aikana tehnyt n. 35 kantoreppua, neliöliinaa yms. Näistä iso osa (onneksi :-D) asuu nykyään jossain muualla kuin meillä. Ensimmäiset kymmenkunta olen tehnyt ihan vaan omaan käyttöön, mutta jotenkin kummallisesti ne päätyivät myyntiin tai tulivat vahingossa myydyksi, ja sitten piti tietenkin tehdä itselle jotain uutta tilalle. Osa on tehty lahjoksi kavereille, ja viime keväänä tein myös muutaman ihan tilauksesta. Lähetin viestin kaikille, joilla tiedän olevan tai olleen tekemiäni liinoja, ja kysyin onko niissä ilmennyt jotain ongelmaa. Vain yksi ainoa ilmoitti, että unituen reunasta oli sauma purkaantunut. Kaikki eivät toki vastaanneetkaan, mutta jotenkin kuvittelisin, että varsinkin jos jotain laatuongelmaa olisi ollut, siitä viimeistään erikseen kysyttäessä olisi ilmoitettu. Olin oikeastaan aika hämmästynyt tästä, koska ensimmäistä neliöliinaani tehdessä minulla ei oikestaan ollut mitään käsitystä siitä, mitä olin tekemässä... Tämäkin liina kuitenkin kuulemma on käytössä, tosin vähän vähemmän räikeän väriseksi värjättynä, ja edelleen hyvin kasassa. Ensimmäisiä tekeleitäni myydessä muistin yleensä sanoa, että ostan kyllä nämä TSI-liinat takaisin samalla hinnalla, jos ostaja ei ole tyytyväinen. Mielestäni se on aivan kohtuullista, koska pelkän kuvan perusteella ei työn jäljestä oikeastaan voi sanoa yhtään mitään. Yhtään neliötä en tosin ole takaisin saanut :-)
Näitä tilaustöitä tehdessä en voi enää luvata ostaa kaikkia takaisin, jos tuote ei miellytäkään, eikä sitä varmaan kukaan odotakaan. Sen voin kuitenkin luvata, että mikäli tekemäni kantoväline hajoaa siitä syystä, että se on huonosti tehty, joko korjaan sen tai ostan kokonaan takaisin.

Hieman samaa asiaa sivuten ilmoitan nyt tässäkin, että toistaiseksi teen wrap conversioita vain ja ainoastaan puuvillaisista kantoliinoista, ja mieluummin vielä raidallisista tai yksivärisistä. Tämä päätös on alla olevan Ring Tain ansiota.


Rinksussa on paneelikangas otettu Didymoksen Caribe Fish-liinasta (50% pellava, 50% puuvilla). Pätkäisin tämän palan omasta liinastani, joka oli liian pitkä. Paneelinpalaa leikatessani huomasin, että pellava ja kalakudonta on varsin haasteellinen yhdistelmä. Suoraan leikkaaminen oli jos ei aivan mahdotonta, niin hyvin vaikeaa. Täyden conversion tekeminen moisesta liinasta olisi ainakin omilla taidoillani täysin mahdotonta, niinpä jätän pellavaisten ja mieluummin puuvillaistenkin kala/lisko/kuvioliinojen leikkelemisen ammattilaisille. Paneelin julkisivuna tuo vielä onnistui, kun taustalla on farkkua ja hihnoina vakosamettia.

Rinksu onneksi kaikesta huolimatta onnistui, ja tilaajan toivomuksesta tein siihen vielä CAM-neppareilla kiinnitettävän unituen.  


Nyt sitten odotellaan käyttökokemuksia ja toivon mukaan hieman mielenkiintoisempia kuvia repusta!

maanantai 19. syyskuuta 2011

Ring Tai Wrap Conversion

Ring Tain tekeminen pelkästä liinasta kävi mielessä jo aiemmin, mutta sopivaa liinaa ei vielä ole osunut käsiin. Muutama viikko sitten kantoliinatreffeillä eräs rohkea päätti ryhtyä koekaniiniksi. Hän tilasi aivan uuden liinan suoraan minulle kotiin, ja nyt ensimmäinen WohveliWraps Ring Tai Wrap Conversion on valmis!

Girasol Romantiquesta tehty Ring Tai wrap conversion

Kuvaushetkellä koekaniiniksi ei taaskaan suostunut kukaan muu kuin Tikru...

Myöhemmin eilen sain myös 1,5v ipanaisemme reppuun testikierrokselle. Testaus jäi kovin lyhyeksi, mutta sen perusteella väittäisin, että tämä on ainakin yhtä mukava kuin tavallinen rinksu. Että lisätilauksia odotellessa... ;-)
Tämä rinksu lähtee tänään postin mukana kohti omistajaansa. Toivottavasti pääsen pian lisäämään tänne oikeita kantokuvia ja käyttökokemuksia repusta!

perjantai 16. syyskuuta 2011

WohveliWraps Unelma

Siitä asti, kun tein ensimmäisen kunnollisen wrap tain tilauksesta olen sellaisesta haaveillut, siitäkin huolimatta, että erinäköiset reput ja neliöt yleensä meillä jäävät lähes käyttämättä. Keväällä sainkin tehtyä meille sellaisen. Hihnat tein Bebinan pinkiksi värjätystä liinasta ja paneelin Ellevillin Jade Brownista. Siitä tuli ihanan karkkinen, ja kantotuntumakin oli edessä aivan mahtava. Petyin kuitenkin pahemman kerran, kun kokeilin liinaa selässä. Se ei ollut ollenkaa niin mukava, kuin aiemmin muille tekemäni wrap tait. Kesällä ei sitten ollut aikaakaan enempiin ompeluihin , joten kokeilu jäi tähän yhteen epäonniseen versioon (joka toivottavasti jollekin muulle sopii paremmin :-) Vähän aikaa sitten tein Porvoon kantoliinalainaamolle pari kirjoitusta sitten blogissakin esiintyvän wrap tain osittain pehmustetuilla olkahihnoilla. Testauksen perusteella ihastuin siihen, ja päätin tehdä meillekin vihdoin kunnon wrap tain tarkoitusta varten hankitusta Girasol Unelmasta.


Tässä on nyt kaikki se, mistä neliöliinassa pidän:


Puolen liinan levyiset, mutta alkupäästä topatut olkaimet. En niinkään kaipaa nleveitä liinamaisia hihnoja hartioiden kohdalle, mutta kapeiden hihnojen kanssa tuntuu, että lapsi roikkuu lähinnä neliön paneelin varassa. Leveät hihnat saa levitettyä lapsen pepun päälle, jolloin sidonnasta tulee paljon tukevampi:


Unitukeen laitoin nauhat kulkemaan kujissa, jolloin tuen saa rypytettyä huppumaiseksi.


Unituen nauhoissa on pitkulaiset puiset napit (näillä taitaa olla ihan nimikin...), joilla nauhat kiinnitetään olkahihnojen lenksuihin.


Tämänpäiväisten lyhyiden testaustuokioiden perusteella voin todeta, että mukava on :-) Ikävä kyllä liinan väri ei ehkä kuitenkaan ole aivan täydellinen, mutta ehkäpä siihenkin tottuu. Saapi nähdä, tuleeko tätäkään käytettyä, vai nappaanko kuitenkin hyllystä aina vaan sen pitkän (tai vähän lyhemmän) liinan.

tiistai 13. syyskuuta 2011

Ensimmäinen varsinainen tilaus

Eräs rinksuihin jostain syystä aivan erityisesti ihastunut tuttu tilasi kertaheitolla 4 (neljä!) rinksua :-D Eilen sain vihdoin viimeisen näistä tehtyä, ensimmäinen on jo päässyt pari viikkoa sitten uuteen kotiinsa. Ensimmäisen unohdin näköjään kuvata, mutta tässä ne loput:

Girasol Amitola creme weft ja lila vakosametti

Girasol Old Rosa ja violetiksi värjättyä Hoppea

Girasol Amitola creme weft ja ruskea vakosametti (kaksi pientä Titi-nallen katsojaa valtasivat "kuvaussohvan"...)

Ihastuin Porvoon kantoliinalainaamolle tekemääni wrap taihin sen verran, että juuri saapunut (tosin ihan tätä tarkoitusta varten ostettu) Girasol Unelma päätyi jo eilen saksien uhriksi. Rinksutilauksiakin on jonossa, mutta näihin on kankaat vielä postin kuljetettavana... loistotilaisuus siis ihan äkkiä ommella jotain omaankin käyttöön :-)

Perjantaina on taas kantoliinatreffit Kampin Johto-kahvilassa. Yritän saada sieltä uhreja kuvauksiin, nämä sohvakuvat kun eivät ole niin kovin edustavia.

perjantai 9. syyskuuta 2011

Rekisteröimätön tavaramerkki WohveliWraps ;-)

Näitä tuli tänään postissa nipullinen:

Pientä päänvaivaa aiheuttaa merkin sijoittelu liinoihin ja reppuihin. Rinksuissa päädyin ompelemaan sen toisen puolen rengaslenksun kohdalle paneeliin. Pariin wrap taihin laitoin paneeliin olkahihnan juureen, mutta hyppiikö se siitä liikaa silmille...?

Merkkien ompelun lisäksi käytin tilaisuutta (lapset hoidossa ja mies muualla huitelemassa) hyväksi ja ompelin tällaisen:


Vauvakokoinen rinksu, jossa on leveät pehmustetut olkaimet. Renkaat ovat kokoa S eli todennäköisesti turhan pienet leveiden olkahihnojen kaveriksi, mutta enhän mä malttanut odottaa kahta viikkoa uusia renkaita ennen idean toteutusta. Meidän 4-vuotiaskin tietää, että "äiti on hätähousu". Todella... Ja nyt sitten harmittaa, että ne ipanat on hoidossa, enkä pääse kapistusta testaamaan! Vaikka eipä kai niitä viitsisi keskellä yötä kuitenkaan herättää :-D

torstai 8. syyskuuta 2011

Pientä hidastumista


Ompelutoiminnassa on ollut ikävä, mutta jossain määrin pakollinen muutaman päivän paussi, kun olen tehnyt ihan oikeitakin töitä välillä... Porvoon kantoliinalainaamolle sentään sain tehtyä Haikis Albertista Wrap Tai-mallisen vauvakokoisen neliöliinan. Olkaimet ovat puolen liinan levyiset kuten wrap taissa, mutta niihin on ommeltu keskelle toppaukset, jotka on peitetty erillisellä kankaansuikaleella. Lainaamon neliötä täytyi tietenkin testata heti sen valmistuttua, ja kanniskelin sillä tuota omaa 10-kiloista ipanaa puolisen tuntia selässä. Oikein mukavalta tuntui! Olkaimet ovat leveät mutta pehmustetut, ja leveät hihnat saa kivasti sidottua lapsen pepun yli, jolloin sidonnasta tulee paljon tukevampi kuin perusneliöllä. Tavallisella pehmustamattomalla wrap tailla en itse pysty selkäpuolella mukavasti kantamaan. Nyt täytyy tietenkin sitten väkertää meillekin tuommoinen samanlainen...


Kyydissä Tikru ;-)

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Pari kuvaa vaan...

Kantoliinatreffeiltä nappasin pari kuvaa repuista kyytiläisten kanssa:


Ja tässä tämän päivän tuotos:


perjantai 2. syyskuuta 2011

Testikierros alkaa...

Blogin kirjoittaminen tyssäsi alkuunsa viallisten verkkoyhteyksien vuoksi (kannattaa yleensä katsoa, että verkkopiuha on kunnolla kiinni tietokoneessa  :oops: )...
Kaksi vauvakokoista ja kaksi taaperokokoista Ring Taita lähti koekierroksilleen, toinen satsi pääkaupunkiseudulle ja toinen muualle Suomeen. Jännityksellä odotan, mitä muut tästä ovat mieltä  :-) Eilisillä kantoliinatreffeilläkin oli useampia testaajia, joista osa tykkäsi kovasti, joillekin reppu taas ei ollut mikään paras mahdollinen. Mutta niinhän se kantovälineiden kanssa menee, mikä sopii yhdelle, voi toisen mielestä olla hyvinkin huono. Edessä kantaminen oli alkuun omasta mielestäni haasteellista, koska reppua ei tahtonut oikein saada riittävän kireälle. Eilen onneksi eräs kokeneempi "kantoliinakollega" keksi loistavan tavan kiristää hihnoja. Hihnasta otetaan kiinni ja kiepsautetaan se kyynärpään ja olkavarren taakse, jolloin kyynärpäätä taakse työntämällä hihnaa saa helposti kiristettyä. (saikohan tuosta selostuksesta mitään tolkkua?) Kiitos vielä Tiitulle :-) Latailen eiliseltä kuvia, kunhan saan asianomaisilta siihen luvan. Tässä alkuun surkeitä kuvia kiertuerepuista....

Taaperokokoinen reppu (Girasol Ardent ja vakosamettia), joka lähti kiertämään Suomea


Vauvakokoinen reppu (Girasol ER + puuvillaa), joka lähti myös pidemmille retkille


Vauvakokoinen Ring Tai (Natin raitaliinaa ja värjättyä Hoppea) PKS-testaajille


Taaperokokoinen reppu (värjättyä puuvilla-Indiota ja vakosamettia) PKS-kierrokselle


Repputehtailun lisäksi yritän ehtiessäni kasata tänne tietoa ergonomisesta kantamisesta. Kantoliinailijat ovat ilmeisesti tunnettuja siitä, että katsomme kieroon rintareppuja ja jopa niiden omistajia. Rintareputhan eivät ole ergonomisia kantovälineitä niin lapsen kuin kantajankaan näkövinkkelistä. Siitä huolimatta on mielestäni ikävää, että rintareppujen käyttäjiä kritisoidaan. Kritiikin pitäisi kohdistua ennemmin näiden huonojen kantovälineiden valmistajiin, jotka jakavat selvästi virheellistä informaatiota tuotteidensa ergonomisuudesta. Eräänkin valmistajan nettisivuilla on kyllä selostettu ja piiroskuvin näytetty minkälaisessa asennossa (eli "sammakkoasennossa") vauvan pitäisi kantovälineessä olla, mutta heidän omissa repuissaan tähän asentoon ei ole mitenkään mahdollista vauvaa laittaa. Kuulun itse niihin, jotka ovat esikoistaan rintarepulla kantaneet, toivottavasti ilman suurempaa haittaa lapselleni. Käyttämäni ikivanhan rintarepun hyviin puoliin kuului se, että sitä ei kerta kaikkiaan voinut käyttää kymmentä minuuttia pidempään saamatta omaa selkäänsä aivan jumiin. Lisäksi sen käyttö loppui kokonaan, kun vauva alkoi painaa lähemmän 6kg, niin epämukava se minulle itselleni oli. Vauvan ergonomiasta en tuossa vaiheessa ymmärtänyt yhtään mitään. Ergonomisten reppujen olemassaolo selvisi minulle,  kun esikoisemme oli puoli vuotta. Ero ergonomisen ja epäergonomisen kantamisen välillä (vauvan kannalta) selvisi vasta paljon myöhemmin... en vain ollut keneltäkään siitä kuullut, enkä huonona nettisurffarina myöskään tällaisiin tietoihin sattunut törmäämään.
Siispä, älkäämme tuomitko ihmisiä, jotka kantavat lastaan epäergonomisella välineellä tiedon puutteen vuoksi. Älkääkä rintareppuilijat ottako pahalla, jos joku teitä tulee asiassa valistamaan, lasten parasta varmasti kaikki vaan haluavat.

Tulipahan taas saarna mutta menköön nyt...